Joskus musta tuntuu että ihan mihin vaan ikinä koskenkaan niin se hajoaa

Viime viikolla päästiin jo ottaan tokosta tuntumaa. Sani oli ok treenitaukoon nähden vaikka hajut ja lähiäänet häiritsi meijän suorituksia. Liikkeestä maahanmenoon tipahti yllättävän nopeesti. Pitäis vaan kauheesti käydä häiriötekijäalueilla reenailemassa. Tänään lisää tokoilua.
Agiin en päässy viimeks kun meillä oli leirikoulu luokan kanssa. Oli taas kaks huikeeta vuorokautta luokan kanssa. Haikee olo kun viimenen viikko peruskoulua lähti käyntiin, mutta onhan se jännää mennä lukioon.
Eilen olin kattomassa epiksiä hervoodissa ja siellä Suvi ja Vili sijottu hienosti kakkosiks(: Niinkun arvasin jo etukäteen mullekkin tuli kauhee kuume kisaan. En vaan nyt viittiny mennä häpäseen itteeni sinne kun me ei olla reenattu kuukauteen! Jospa ens kisoihin sitten.

//Lisäys
Tokoreenit meni paremmin kun pitkään aikaan! Sani oli yllättävän rauhallinen eikä kertaakaan karannu kenenkään luokse vaikka oli vapaana. Ruokahalua sillä oli enemmän kun koskaan ja niinhän se nälissään tuijotteli mua koko tunnin ajan:D Tunnarikapulaa se toi mulle innoissaan ja ruutuun juostiin täysiä. Liikkeestä seisominen suju hyvin ja tippu hyvin maahanmenossa alas. Seuraaminen oli tiivistä ja se tuijotti koko seuruun ajan mua silmiin! Oon ihan supertyytyväinen!

Amori ei oo koskaan purru näin lujaa

 

Kepit menemenemenemene

JEEEEEE eilen kepitettiin ekaa kertaa suorilla kepeillä! Voi tätä onnen päivää kun niitä on jankattu jo nii kauan että oli jo aikakin. Saatiin Veeralta lainaan noi kepit ja eilen oli tosiaan toinen kerta kun niillä mentiin ja suoraks saatiin(: Sani katto mua ihan ihmeissään kun ekan kerran pystytin kepit pihaan ja käskin sitä kepeille, eihän nyt kotipihassa voi kepittää? No kyllä voi! Nyt vielä viimenen juoksuviikko väännetään (tosin ei se enää vääntämistä ole) noitten keppien kanssa että päästään sitten mahd pian reenaan jo kahellatoista kepillä reeneissä!

Waiting everything

"Listaa asioita, jotka tuovat hyvää mieltä. Ihan sekalaisessa järjestyksessä. Haasteeseen kuuluu jakaa vähintään kymmenen hyvän mielen asiaa (jos saa haasteen uudelleen, niin ainakin viisi lisää). Anna eteenpäin viidelle bloggaajalle. Kerro heille, että ovat saaneet haasteen, sekä mainitse haasteen antaja postauksessasi (linkitä, jos hänen bloginsa on julkinen)."


Haaste menee eteenpäin Valerialle, Julialle, Hannalle, Evalle ja Tuulille
Ja kiitokset menee Veeralle tästä haasteesta!


1) Kaverit ne osaa aina piristää päivää!
2) Onnistuneet reenit lajissa kun lajissa!
3) Väsynyt koira. Varsinki kun se tulee syliin tai viereen nukkumaan.
4) Kesä! Sillon on aikaa (toivottavasti tänäkin kesänä) kaikelle, lämpö ja voi olla ulkona yömyöhään asti niin ettei
   oo pimeetä.
5) Sanin hepulit. Se on niin hauskan näköstä kun koira juoksee edestakas ja taloo ympäri sisällä ja ulkona
    ilman mitään syytä! Tähän vois myös lisätä Sanin vapaaks päästämisen lenkeillä.
6) Pitkät lenkit jollon tuntuu että jaksaa vaikka kuinka pitkään.
7) Odottaminen. En tarkota tällä nyt mitään myöhässä olevia kavereita vaan kun jotain kivaa on tapahtumassa
    ja kun sitä odottaa niin ei meinaa pysyä housuissaan.
8) Kauan himoitun asian saaminen. Lista on tälläkin hetkellä aika pitkä..
9) Täysiä laukkaaminen. Se saa aina hymyilyttään!
10) Kehut. Niistä saa aina lisävoimaa jatkaa eteenpäin(:

Vielä vähän kuulumisia tähän loppuun. Sani ei enää osota pöksyistä meille mieltään vaan suostuu jopa reenaan ne jalassa, tosin vaan sisällä. Häntä ei ole enää kipeä joten siinä oli varmaan vaan tärähdyn sunmuu. Ite oon käyny reeneissä (aksa ja toko) kattelemassa, ja toteuttanu asioita kotona. Viellä ainakin puolitoista viikkoo Sanin juoksulomaa reeneistä ja sitten pääsee taas kentille reenaan!

Pitää varoo mitä sanoo, kelle sanoo ja koska sanoo

Sanilta lähti karvoja viikonloppuna ja nyt neiti on taas siisti! Tassuja en ollu trimmannu puoleentoista kuukauteen joten niissä oli aika järkyttävä homma..jospa seuraavalla kerralla ei laiskoteltais! Sani on nyt kipulääkekuurilla koska rimpuillessaan mun sylistä se tippu hännäntyvelleen ja se on nyt kipeä:( Parempaanollaan kokoajan menossa ja häntä ei enää roiku ollenkaan alhaalla. Sani kyllä heilutti häntää heti tapaturman jälkeen eli mutrtumaa ei tarvinnu pelätä. Juoksutkin alko eilen ja seuraavat kolmen viikon reenit jää väliin:( Toisaalta superhyvä että ne tuli nyt koska ois ottanu päähän vielä enemmän jos ne ois ollu sillon kun alkaa nuortenagilitykurssi. Meen kyllä itte kattoon reenejä sivusta. Sani on toistaseks vielä tosi pirtee sen olotilaan nähden. Viime juoksuissa se suurinpiirtein vaan makas koko kolme viikkoo mutta nyt se juoksee pihaa ympäri ja leikkii ihan innoissaan:D Kyllä se vireystila luultavimmin laskee tässä viikon sisällä. Viikkositten olluista reeneistä vähän. Sani ei varastanu kertaakaan lähdössä!!!! Se oli mahtava tunne kun ekalla kertaa sai koiran pyydettyä esteelle niin ettei se olli vetäny rundia ympäri hallia. Sani oli muutenkin tosi hyvä ja seuras ohjausta. Itte tosin pilasin näitä hyviä suorituksia unohtamalla rataa sun muuta. Mutta hyvä maku jäi ja toivottavasti tää kolme viikkoo menis nopeesti!